Sanasto

80 termiä militariakeräilystä ja Suomen sotahistoriasta. Mitä ne tarkoittavat ja miksi ne merkitsevät keräilijälle.

Keräilytermit

Aitoustodistus: Tunnustetun asiantuntijan tai huutokauppakamarin antama kirjallinen lausunto esineen aitoudesta. Ei takaa aitoutta, mutta lisää luotettavuutta.
Alkuperäiskunto: Esine on säilynyt sellaisena kuin se on palveluskäytöstä poistunut, ilman restaurointia, maalausta tai osien vaihtoa. Keräilyssä alkuperäiskunto on lähes aina arvokkaampi kuin entisöity.
Deaktivointi: Ampuma-aseen toimintakyvyttömäksi tekeminen EU-asetuksen 2015/2403 mukaisesti. Deaktivoitu ase ei kykene ampumaan. Vuoden 2018 jälkeen deaktivoidut aseet vaativat EU-leiman.
Keräilylupa: Poliisilta haettava lupa ampuma-aseen hallussapitoon keräilytarkoituksessa. Edellyttää kirjallista keräilysuunnitelmaa ja turvallista säilytystä.
Koristease: Deaktivoitu ase, jota pidetään esillä näyttely- tai keräilytarkoituksessa. Ei vaadi hallussapitolupaa, mutta deaktivoinnin on täytettävä voimassa oleva standardi.
Militaria: Yleisnimitys sotahistoriallisille keräilyesineille: aseet, varusteet, univormut, merkit, asiakirjat ja muu sotilaallinen esineistö.
Patina: Esineen pinnalle ajan myötä muodostunut luonnollinen pintakerros: hapettumaa, kulumaa, tummumista. Patina lisää arvoa. Sen poistaminen on yksi yleisimmistä aloittelijan virheistä.
Provenienssi: Esineen dokumentoitu omistus- ja alkuperähistoria. Vahva provenienssi (esimerkiksi tunnetun sotilaan henkilökohtainen esine) voi moninkertaistaa arvon.
Reproduktio: Alkuperäisen esineen jäljennös. Laadukkaiden reproduktioiden tunnistaminen on keräilyn perustaitoja. Myydään joskus tietoisesti, joskus vahingossa aitoina.
SA-leima: Suomen Armeijan omaisuusmerkintä, kirjaimet S ja A yhdistettynä. Osoittaa esineen kuuluneen puolustusvoimien varastoon. Jos suomalaisessa militariassa pitää oppia tunnistamaan yksi leima, se on tämä.
Sotasaalis: Viholliselta taistelussa tai antautumisen yhteydessä haltuun otettu esineistö. Sotasaalisesineet ovat usein merkitty tai muokattu suomalaiskäyttöön.
Väärennös: Tarkoituksellisesti alkuperäiseksi tehty kopio. Yleisimpiä väärennöskohteita ovat SA-leimat, kunniamerkit ja puukkojen leimat.

Tuliaseet

Kivääri m/39: Suomalainen Mosin-Nagant-pohjainen sotilaskivääri, lempinimeltään "Ukko-Pekka". Valmistettiin SAKO:n tehtaalla. Arvostettu tarkkuutensa ja suomalaisen tuotantonsa vuoksi.
Lahti L-35: Aimo Lahden suunnittelema puoliautomaattipistooli. Valmistettiin VKT:n tehtaalla. Erottuu jykevästä rakenteestaan ja pakkasenkestävyydestään.
Lahti-Saloranta m/26: Suomalainen pikakivääri (kevyt konekivääri). Teknisesti kunnianhimoinen mutta kenttäolosuhteissa herkkä likaantumiselle. Niitä näkee markkinoilla harvoin.
Maxim-konekivääri m/09-21: Venäläisperäinen raskas konekivääri, jota Suomi käytti laajalti. Vesijäähdytteinen, kolmijalalla. Talvisodassa ja jatkosodassa keskeinen ase.
Pulttilukko: Kiväärin lukkomekanismi, jossa lukko avataan ja suljetaan käsin kääntämällä. Kaikki Mosin-Nagant-pohjaiset suomalaiset kiväärit ovat pulttilukkokiväärejä.
Pystykorva (m/27): Suomalainen Mosin-Nagant-muunnos, jonka etukohdistimen suojasiivekkeet muistuttavat pystykorvaista koiraa. Siitä lempinimi. Ensimmäinen aidosti suomalainen sotilaskivääri.
Suomi-konepistooli (KP/-31): Aimo Lahden suunnittelema konepistooli, jota valmistettiin 1931–1953. Talvisodan ikoni. 70-patruunan rumpulipas teki siitä aikansa tulivoimaisimman kädessä kannettavan aseen.

Teräaseet

Hackman: Sorsakosken (nyk. Fiskars) terästehdas, joka valmisti suuren osan suomalaisista sotilaspuukoista. Hackman-leima nostaa puukon arvoa merkittävästi.
Pistin: Kiväärin piippuun kiinnitettävä teräase lähitaisteluun. Suomalaisista tunnetuimpia ovat m/27-pistin (Mosin-Nagant) ja m/39-pistin. Pistinten keräily ei vaadi erillistä lupaa.
Puukko: Perinteinen suomalainen veitsi, jossa on kiinteä terä ja puukahva. Sotilaspuukkojen lisäksi keräilijöitä kiinnostavat siviilipuukkotehtaiden (Hackman, Marttiini, Kauhava) tuotteet.
Sissipuukko m/95: Nykyaikainen sotilaspuukko, käytössä 1990-luvulta lähtien. Vankka rakenne, sahanselkä. Fiskars valmistaa. Ei vielä varsinainen keräilykohde mutta tuleva klassikko.
Sotilaspuukko m/19: Ensimmäinen virallinen suomalainen sotilaspuukkomalli. Harvinainen. Aidon m/19:n löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja silmää väärennöksille.
Sotilaspuukko m/27: Toinen virallinen puukkomalli. Tunnistettavissa lyhyemmästä terästä ja alumiinikuoresta.
Sotilaspuukko m/36: Yleisin toisen maailmansodan aikainen sotilaspuukko. Jaettiin laajasti rintamajoukoille. SA-leimattuja kappaleita löytyy vielä kohtuullisesti.

Varusteet ja univormut

Aselajiväri: Väri, joka osoittaa sotilaan aselajin univormun kauluksessa tai olkaimissa. Esim. punainen = tykistö, vihreä = jalkaväki, musta = pioneeri.
Kaasunaamari: Hengityksensuojain kemiallisia taisteluaineita vastaan. Suomessa käytettiin pääosin kotimaisia ja saksalaisia malleja. Keräilyssä huomioitava mahdolliset asbesti-osat vanhoissa suodattimissa.
Kenttäpullo: Sotilaan metallinen juomapullo. SA-leimattuja alumiinipulloja löytyy lähes jokaisesta armeijatavaraliikkeestä muutamalla kympillä.
Kokardi: Lakin etuosassa käytettävä metallinen tunnusmerkki, joka osoittaa puolustushaaran tai arvoaseman. Pienikokoisia ja helposti säilytettäviä, siksi suosittu aloituskategoria.
Kypärä m/17: Saksalaisperäinen Stahlhelm-mallinen teräskypärä, Suomen ensimmäinen virallinen sotilaskypärä. Käytössä sisällissodasta 1930-luvulle.
Kypärä m/40: Toisen maailmansodan aikainen suomalainen teräskypärä. Muistuttaa muodoltaan saksalaista ja unkarilaista kypärää. Yleisin suomalainen sotakypärä keräilymarkkinoilla.
Kypärä m/55: Sodanjälkeinen suomalainen kypärämalli. Käytössä 1950-luvulta 2000-luvulle. Saatavilla runsaasti ja halvalla, hyvä aloituskappale kypäräkokoelmaan.
Reppusetti: Sotilaan kenttävarustus kokonaisuutena: reppu, vyö, patruunatasku, kenttäpullo, lapio. Täydellinen setti on arvokkaampi kuin yksittäiset osat.
Telttakangas (m/36): Monikäyttöinen suojavaruste: yhdistämällä useampi kangas saadaan teltta, yksinään toimii sadeviitta tai makuualusta. Kolmion muotoinen.
Univormu m/22: Itsenäisen Suomen ensimmäinen virallinen sotilaspuku. Hyväkuntoisia kappaleita tulee myyntiin harvoin.
Univormu m/36: Harmaa kenttäunivormu, joka otettiin käyttöön 1936. Talvisodan ja jatkosodan univormu. Haluttu, erityisesti jos arvomerkit ja joukko-osastotunnukset ovat tallella.
Univormu m/62: Vihertävä metsäkuvioton kenttäpuku. Käytössä 1960-luvulta 2000-luvulle. Runsaasti saatavilla ja edullinen.

Merkit ja mitalit

Ampumamerkki: Ampumataitoa osoittava merkki. Kolme luokkaa. Suojeluskuntien ja puolustusvoimien versiot ovat eri merkkejä.
Arvomerkki: Sotilasarvoa osoittava merkki univormun hihassa, kauluksessa tai olkapäässä. Keräilijöille kiinnostavia erityisesti sota-ajan versiot.
Haavoittumismerkki: Haavoittumisesta myönnetty merkki. Suomessa käytössä jatkosodassa. Harvinainen, ja väärennöksiä liikkuu.
Jatkosodan muistomitali: Jatkosodan veteraaneille myönnetty muistomitali. Yleisempi kuin talvisodan vastaava, koska jatkosotaan osallistui enemmän väkeä.
Kuntomerkki: Fyysisestä kunnosta myönnetty suoritusmerkki. Kolme luokkaa (1., 2. ja 3. luokka).
Lotta Svärd -merkki: Lotta Svärd -järjestön jäsen- ja ansiomerkit. Järjestön lakkauttaminen 1944 teki merkeistä ajallisesti rajattuja. Niitä ei enää koskaan valmistettu.
Mannerheim-risti: Vapaudenristin ritarikunnan korkein luokka, myönnetty 191 sotilaalle jatkosodan aikana. Alkuperäisiä ei käytännössä tule markkinoille.
Muistomitali: Tietyn sodan, taistelun tai tapahtuman muistoksi myönnetty mitali. Arvoon vaikuttavat myöntöperuste, materiaali ja kunto.
Suojeluskuntamerkki: Suojeluskuntajärjestöön liittyvä merkki: ansiomerkkejä, ampumamerkkejä ja paikallisosastojen merkkejä. Paikallismerkkien kirjo on valtava.
Talvisodan muistomitali: Myönnetty talvisotaan osallistuneille. Useita tyyppejä: pronssinen, hopeinen ja solkimallinen. Yleinen keräilykohde, hinnat muutamista kymmenistä satoihin euroihin.
Tunnusmerkki: Hiha- tai rintamerkki, joka osoittaa joukko-osaston, erikoisaseman tai tehtävän. Joukko-osastomerkit muodostavat oman laajan aihealueensa.
Vapaudenristi: Suomen korkein sotilaallinen kunniamerkki, perustettu 1918. Neljä luokkaa ja useita alalajeja (miekkoineen = sotatoimi, ilman miekkoja = siviiliansioit).

Asiakirjat

Kantakortti: Sotilaan palvelustiedot sisältävä perusasiakirja. Sisältää tiedot palvelusajasta, joukko-osastoista, ylennöksistä ja kunniamerkeistä. Sukututkimuksen avainlähde.
Karttamateriaali: Sodanaikaiset kartat, joissa on sotilaallisia merkintöjä: joukkojen sijoituksia, puolustusasemia, hyökkäyssuunnitelmia. Keräilyarvoa erityisesti merkityiltä karttalehiltä.
Kenttäpostikirje: Rintamalta lähetetty kirje. Kenttäpostinumero kertoo joukko-osaston. Keräilyssä arvostetaan erityisesti tunnistettujen henkilöiden kirjeitä ja harvinaisia leimoja.
SA-kuva: Puolustusvoimien sota-ajan valokuva-arkisto, yli 160 000 kuvaa talvisodasta ja jatkosodasta. Vapaasti käytettävissä (CC BY 4.0). Alkuperäiset vedokset ovat keräilykohteita.
Sotapäiväkirja: Joukko-osaston virallinen päivittäinen tapahtumakirjanpito. Pääosa Kansallisarkistossa, mutta yksittäisiä sivuja ja kopioita löytyy keräilymarkkinoilta.
Sotilaspassi: Varusmiehen henkilöllisyystodistus ja palvelustodistus. Sisältää valokuvan, henkilötiedot ja palvelustiedot.

Organisaatiot ja aikakaudet

Asekätkentä: Puolustusvoimien salainen operaatio 1944, jossa noin 35 000 asetta ja suuri määrä ampumatarvikkeita kätkettiin maastoon mahdollisen neuvostomiehityksen varalta. Asekätkölöytöjen kunto vaihtelee rajusti: osa on lähes käyttämättömiä, osa pahoin ruostuneita.
Jatkosota (1941–1944): Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota 25.6.1941–19.9.1944. Pisin suomalaisista sodista. Suurin osa sota-ajan esineistöstä on jatkosodan ajalta.
Lapin sota (1944–1945): Suomen ja Saksan välinen sota Pohjois-Suomessa. Saksalaiset joukot tuhosivat vetäytyessään laajoja alueita. Saksalaista esineistöä löytyy edelleen Lapista.
Lotta Svärd: Naisten vapaaehtoinen maanpuolustusavustusjärjestö (1920–1944). Toimi suojeluskuntien rinnalla. Lakkautettu 1944. Lotta-esineistöä keräävät myös monet, jotka eivät muuten kerää militariaa.
SA (Suomen Armeija): Suomen puolustusvoimien sota-ajan nimitys. SA-kirjainyhdistelmä esiintyy leimoissa, merkinnöissä ja asiakirjoissa läpi sotavuosien.
SAKO: Suojeluskuntien Ase- ja Konepaja Oy — myöhemmin SAKO Oy. Valmisti kiväärejä ja patruunoita. SAKO-leima kertoo suojeluskunta-ajan tuotannosta.
Suojeluskunnat: Vapaaehtoinen maanpuolustusorganisaatio (1917–1944). Oma univormunsa, merkkinsä ja aseistuksensa. Lakkautettu välirauhansopimuksen perusteella. Suojeluskuntaesineistö muodostaa oman laajan maailmansa.
Talvisota (1939–1940): Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota 30.11.1939–13.3.1940. Kesti 105 päivää. Talvisodan esineistö on keräilyn ydinaluetta, kansainvälisestikin tunnettua.
Vapaussota (1918): Suomen sisällissota tammikuu–toukokuu 1918. Nimityskäytäntö on poliittisesti latautunut. Keräilykontekstissa käytetään usein neutraalia "vuoden 1918 sota".
VKT (Valtion Kivääritehdas): Jyväskylässä toiminut valtion asetehdas. Valmisti mm. Suomi-konepistooleja, kiväärejä ja pistooleja. VKT-leima on tärkeä tunnistusmerkki.

Kunto ja arviointi

Entisöity / Restauroitu: Esinettä on korjattu tai kunnostettu. Aina mainittava myytäessä. Laskee keräilyarvoa verrattuna vastaavaan alkuperäiskuntoiseen esineeseen.
Erinomainen (Excellent): Erittäin hyvä kunto, vain vähäisiä käyttöjälkiä. Kaikki osat alkuperäisiä. Merkinnät ja leimat selkeästi luettavissa.
Hyvä (Good): Normaali käyttökuluma, ei vaurioita. Leimat luettavissa. Suurin osa keräiltävistä esineistä on tässä luokassa.
Mint / Uudenveroinen: Käyttämätön, alkuperäisessä kunnossa. Käytännössä erittäin harvinainen sota-ajan esineistössä. Varastolöydöt lähimpänä tätä luokkaa.
Ruoste: Raudan ja teräksen hapettuminen kosteuden vaikutuksesta. Pintaruoste on yleensä hyväksyttävää, syväruoste heikentää arvoa merkittävästi.
Tyydyttävä (Fair): Selvästi kulunut, mahdollisia pieniä vaurioita. Leimat osittain luettavissa. Hinta merkittävästi alempi kuin hyvässä kunnossa.
Varastolöytö: Pitkään varastossa säilynyt, käyttämätön tai vähän käytetty esine. Usein erinomaisen kuntoisia. Asekätkölöydöt ovat tunnettuja varastolöytöjä.
Välttävä (Poor): Huonokuntoinen, vaurioitunut tai puutteellinen. Keräilyarvoa lähinnä harvinaisilla esineillä tai opetuskäyttöön.

Lait ja luvat

Ampuma-aselaki: Suomen laki ampuma-aseista ja -tarvikkeista (1/1998). Säätelee aseiden hallussapitoa, keräilyä, deaktivointia ja kauppaa.
Aserekisteri: Poliisin ylläpitämä rekisteri kaikista luvallisista ampuma-aseista. Myös deaktivoidut aseet rekisteröidään.
EU-deaktivointiasetus: Asetus 2015/2403 (muutettu 2018/337), joka yhtenäistää deaktivointistandardit EU:ssa. Ennen 2018 deaktivoidut aseet saattavat vaatia uudelleendeaktivoinnin.
Hallussapitolupa: Poliisin myöntämä lupa yksittäisen ampuma-aseen hallussapitoon. Keräilylupa kattaa useita aseita keräilysuunnitelman mukaisesti.
Teräaselaki: Järjestyslain (612/2003) pykälät teräaseiden yleisellä paikalla kantamisesta. Ei koske keräilyä kotona. Puukkoja ja pistintä saa vapaasti omistaa ja keräillä.
Vientilupa: Tiettyjen historiallisten esineiden vieminen Suomesta vaatii luvan. Koskee erityisesti yli 50 vuotta vanhoja aseita ja merkittäviä kulttuurihistoriallisia esineitä.

Sanastoa päivitetään säännöllisesti.