Sotilaspuukko-opas: suomalaisten sotilaspuukkojen keräily
Kattava opas suomalaisten sotilaspuukkojen keräilyyn: tärkeimmät mallit m/19:stä m/95:een, SA-leiman tunnistaminen, valmistajat, hinnat ja lainsäädäntö.
Johdanto
Puukko on yli 2 000 vuotta vanha suomalainen työkalu ja ase, jolla on ainutlaatuinen asema maan sotahistoriassa. Toisin kuin muissa maissa, Suomen armeija ei koskaan jakanut puukkoa virallisena varusteena. Se oli ainoa siviiliesine, jota sai kantaa avoimesti sotilaspuvun kanssa virka-asumääräyksistä riippumatta. Noin 80 % varusmiehistä hankki oman puukon palvelukseenastuessaan.
Sotilaspuukkojen keräily on aktiivinen ja saavutettava osa-alue suomalaisessa militariakeräilyssä. Yleisiä SA-leimattuja puukkoja saa kohtuuhintaan, mutta harvinaiset mallit ja suojeluskuntapuukot ovat merkittävästi arvokkaita.
Tärkeimmät mallit
Suomalaisia sotilaspuukkoja on useita eri tyyppejä. Alla tärkeimmät keräilykohteet.
Sotilaspuukkojen hintataso
Päivitetty: Helmikuu 2026
| Esine | Kunto | Hinta-arvio | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Puukkopistin m/19 (Gallen-Kallela) | Hyvä | 300–1 500 € | Paraatimalli, upseerin versio äärimmäisen harvinainen |
| Suojeluskuntapuukko m/27 | Hyvä | 500–2 000+ € | SKY-leima, 'Ukko-Pekka puukko', erittäin harvinainen |
| Pistin-puukko m/39 | Hyvä | 150–500 € | Talvisodan palautteen perusteella kehitetty |
| Orijärvi (Fiskars) SA-versio | Hyvä | 100–400 € | Suomen myydyin puukkomalli, SA-leima |
| Linjamiehen puukko | Hyvä | 150–500 € | Viestijoukkojen työkalu, Fiskars-valmiste |
| Lentäjän pelastautumispuukko | Hyvä | 200–600 € | Iisakki Järvenpää, punainen kahva, 1962– |
| Rintamapuukko (trench art) | Vaihtelee | 50–300 € | Sotilaskäsityö, alumiinikahvat |
| SA-leimattu yleispuukko | Hyvä | 50–200 € | Yleisin keräilykohde, hyvä aloituskappale |
| Räjähdysainepuukko (messinki) | Mikä tahansa | 500+ € | Magneettivapaa, erittäin harvinainen |
Puukkopistin m/19
Suomen kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela suunnitteli tämän paraatiaseen palvellessaan luutnanttina Mannerheimin päämajassa 1918–1919. Malli otettiin viralliseen käyttöön 1919, ja sitä valmistivat Hackman & Co. sekä Fiskars. Upseerin versio on pidempieteräinen ja varustettu miekankannattimella, ja se on äärimmäisen harvinainen keräilykohde. Alkuperäiset suunnittelupiirustukset ovat Museoviraston kokoelmissa.
Suojeluskuntapuukko m/27
Vuonna 1927 suunniteltu ja 1928 käyttöönotettu juhla- ja paraatipuukko, jota valmisti Hackman & Co. Tunnistettava pitkästä veruurasta terässä ja visakoivukahvasta. Tangosta löytyy SKY-leima (Suojeluskuntain Yliesikunta). Presidentti P. E. Svinhufvud kantoi mallia säännöllisesti, mistä lempinimet "Ukko-Pekka puukko." Upseerin versio on äärimmäisen harvinainen.
Pistin-puukko m/39
Kehitetty syksyllä 1940 talvisodan palautteen perusteella: rintamalta pyydettiin lyhyempää, puukkomaisempaa pisintä (16–25 cm terä). Terä noin 18,3 cm, yksiteräinen, bowie-tyylinen kärki. Sopii kiväärimalleihin m/27, m/28, m/28-30 ja m/39. Tuli laajaan käyttöön 1950-luvun koulutuksessa.
Orijärvi (Fiskars)
Suomen historian myydyin puukkomalli. Fiskars valmisti SA-leimattuja Orijärvi-puukkoja, joita muun muassa varustettiin Suomen YK-joukoille Siinaissa 1956–1957. Klassinen malli, joka sopii erinomaisesti keräilyn aloittamiseen.
Rintamapuukot
Jatkosodan asemasotavaiheessa (1941–1944) sotilaat valmistivat tuhansia rintamapuukkoja käsityönä. Materiaaliksi käytettiin erityisesti pudonneiden lentokoneiden alumiinia ja pleksiä. Kahvoihin ja tuppiin kaiverrettiin usein taistelupaikkoja ja päivämääriä. Jokainen rintamapuukko on uniikki.
Keräilyvinkki
Rintamapuukot ovat erinomainen aloituskategoria: jokainen on ainutlaatuinen käsityöteos, ja hinnat alkavat 50 eurosta. Kahvojen kaiverrusten ja materiaalien perusteella voi joskus jäljittää puukon alkuperän tiettyyn joukko-osastoon tai rintamalohkoon.
Valmistajat
| Valmistaja | Paikkakunta | Tunnetuimmat mallit | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Hackman & Co. | Sorsakoski | m/19, m/27, Wirkkala-puukko | Wirkkala-puukko CIA:n erikoisjoukkojen varustelistalla (Vietnam) |
| Fiskars | Helsinki | Orijärvi, linjamiehen puukko | Myydyin puukkomalli Suomessa, YK-joukkopuukot |
| Iisakki Järvenpää | Kauhava | Lentäjän pelastautumispuukko | "Keisarin puukkoseppa", teki puukon Nikolai II:lle 1888. Ainoa vanha käsityötehdas edelleen toiminnassa |
| J. Marttiini | Rovaniemi | Varusmiespuukot (AUK/RUK) | Kurssinpuukot, vuoden puukot |
| Laurin Metalli | Kauhava | m/95 terät | Modernit teräkset, toimittaa myös muille valmistajille |
| Peltonen Knives | — | Sissipuukko m/95 | NATO-koodattu, nykyinen puolustusvoimien malli |
Sota-ajan pienvalmistajat
Sota-aikana lukemattomat pienvalmistajat ja sepät tuottivat puukkoja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Monissa sota-ajan puukoissa ei ole valmistajaleimaa lainkaan. Leimaamattomuus ei tarkoita väärennöstä. Se on tyypillistä sota-ajan tuotannolle.
Tunnistaminen ja SA-leima
SA-leima
SA-leima ("SA" laatikon sisällä) otettiin käyttöön kesäkuussa 1942 ja se korvattiin torni-logolla vuonna 1969. Leima merkitsee esineen puolustusvoimien omaisuudeksi. SA-leima löytyy tyypillisesti puukon kahvasta tai tupesta.
Tärkeä huomio: SA-leima ei tarkoita, että puukko olisi virallisesti jaettu varusteena; se tarkoittaa vain, että puukko oli armeijan omaisuutta.
Muut merkinnät
| Merkintä | Merkitys | Aikakausi |
|---|---|---|
| SA (laatikossa) | Suomen Armeija -omaisuusleima | 1942–1969 |
| SKY | Suojeluskuntain Yliesikunta | 1920–1944 |
| "Suomen Armeija" | Täysi tekstileima | 1920–1930-luku |
| Torni-logo | Puolustusvoimien omaisuusleima | 1969– |
| Valmistajaleima | Hackman, Fiskars, IJ ym. | Vaihtelee |
Väärennöksistä
SA-leiman väärennöksiä esiintyy markkinoilla. Yleisimmät petokset:
- Jälkikäteen leimatut puukot: aito puukko, johon on lisätty SA-leima arvon nostamiseksi. Leima on liian terävä ja tuore suhteessa muuhun kulumaan.
- Väärennetyt suojeluskuntapuukot: alkuperäisten harvinaisuus ja arvo houkuttelevat kopiointiin.
- Väärät rintamapuukot: kaiverrusten "patinointi" teollisesti.
Vertaa leiman kulumaa muun esineen kulumaan. Aito SA-leima on kulunut samassa suhteessa kuin muu pinta. Liian siisti leima vanhassa puukossa on aina varoitusmerkki.
Materiaalit aikakausittain
| Osa | Sota-aika (1939–1945) | Rauhanajan tuotanto |
|---|---|---|
| Terä | Hiiliteräs, yksinkertainen viimeistely | Hiiliteräs tai ruostumaton, parempi viimeistely |
| Kahva | Koivu, tuohi, luu, bakeliitti, alumiini (rintamapuukot) | Visakoivu, koivu, kumi (m/95) |
| Tuppi | Nahka (yleisin), pahvi (sota-ajan korvike), tuohi | Nahka, kumi (m/95) |
Lainsäädäntö
Teräaseiden hallussapito on Suomessa täysin vapaata. Puukkoja, pistimia, miekkoja ja muita teräaseita saa omistaa, ostaa ja myydä ilman erillisiä lupia, eikä keräilylupaa tarvita.
Julkisella paikalla kantaminen on kuitenkin säädeltyä. Järjestyslain (612/2003) mukaan teräaseen tai muun hengenvaarallisen esineen kantaminen julkisella paikalla edellyttää hyväksyttävää syytä, kuten:
- Työ (puuseppä, kalastaja, metsästäjä)
- Metsästys, kalastus tai retkeily
- Siirtyminen harrastukseen tai harrastuksesta
"Varmuuden vuoksi" ei ole hyväksyttävä syy. Poliisi arvioi tilannetta tapauskohtaisesti.
Historiallisesti tai taiteellisesti arvokkaiden teräaseiden kauppa ja keräily on nimenomaisesti sallittua. Tämä ei ole oikeudellinen neuvonta. Ajantasaiset säännökset löytyvät Finlexistä (finlex.fi).
Museot ja lähteet
Museot
- Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo, Suomen tärkein puukkomuseo. Kattava kokoelma puukonvalmistuksen kaikista vaiheista, mukaan lukien harvinainen kolmineuvoinen (1901).
- Sotamuseo (Helsinki), Suomen pääsotamuseo, sotilaspuukkoja kokoelmissa.
- Museovirasto / Kansallismuseo, Gallen-Kallelan alkuperäiset m/19 suunnittelupiirustukset. SA-puukkonäytteitä haettavissa Finna.fi-palvelusta.
Verkkolähteet
- Jaeger Platoon (jaegerplatoon.net), kattavin englanninkielinen referenssi Suomen armeijan terä- ja tuliaseista
- Suomen Puukkoseura (suomenpuukkoseura.fi), puukkoharrastajien valtakunnallinen yhdistys
- Finna.fi, museoiden ja arkistojen yhteishakupalvelu, haettavissa puukkonäytteillä
Kirjallisuus
- Anssi Ruusuvuori: The Puukko: Finnish Knives from Antiquity to Today (224 sivua, 745 kuvaa, viikinkiajalta nykypäivään)
- Lester C. Ristinen: Collectable Knives of Finland (176 sivua, historialliset ja alueelliset variaatiot)
- Puukon Historia, saatavilla Rautaportin kautta
Markkinapaikat
- Huuto.net, suurin verkkohuutokauppa, runsas puukkovalikoima
- SA-kauppa (sa-kauppa.fi), puolustusvoimien ylijäämähuutokaupat
- Puolustusvoimien huutokaupat, perinteikäs huutokauppa Tampereella/Kalkussa, toiminut yli 80 vuotta
- Keräilytapahtumat, TAMARMS ja muut militariamessut
Yhteenveto
Sotilaspuukkojen keräily tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan suomalaiseen kulttuuriin ja sotahistoriaan. Puukko on enemmän kuin ase tai työkalu — se on kansallinen symboli, jonka jokainen malli kertoo oman tarinansa.
Tärkeimmät muistettavat:
- SA-leima kesäkuusta 1942: tätä ennen leimatuissa puukoissa ei ole SA-leimaa
- Ei lupavaatimuksia: teräaseiden keräily on täysin vapaata
- Aloita SA-leimatusta yleispuukosta: edullinen ja opettavainen ensimmäinen hankinta
- Tarkista valmistajaleima: tangon leima kertoo valmistajan ja usein aikakauden
- Vertaa leiman kulumaa: aidon SA-leiman kuluma vastaa muun pinnan kulumaa
- Rintamapuukot ovat uniikkeja: jokainen on ainutlaatuinen sotilaskäsityöteos
- Käy Kauhavalla: puukkomuseo on paras yksittäinen lähde puukkoperinteeseen