Lotta Svärd -keräilyopas — merkit, univormut ja muistoesineistö

Johdanto

Lotta Svärd oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusorganisaatio. Parhaimmillaan lähes 242 000 jäsentä käsittänyt järjestö toimi Suomen sisällissodasta (1918) järjestön lakkauttamiseen (1944) asti, ja sen jäsenet osallistuivat ratkaisevalla tavalla Suomen sotaponnistuksiin talvi- ja jatkosodassa.

Lotta Svärd -esineistö muodostaa yhden suomalaisen militariakeräilyn vakiintuneimmista ja helpoiten lähestyttävistä osa-alueista. Markkinat ovat kypsät ja vakaat — tavallisia merkkejä ja asiakirjoja saa kohtuuhintaan, mutta harvinaisimmat esineet ovat merkittävästi arvokkaita.

Järjestön rakenne

Lotta Svärd -organisaatio jakaantui viiteen jaostoon, joilla kullakin oli oma tunnusvärinsä nauhassa. Jaostojen tunnistaminen on olennaista keräilijälle, sillä se vaikuttaa merkkien ja varusteiden luokitteluun.

Jaosto	Tunnusväri	Tehtävä
Lääkintäjaosto	Valkoinen	Sairaanhoito, ensiapuasemat, lääkintähuolto
Muonitusjaosto	Vihreä	Ruokahuolto, kenttäkeittiöt, kanttiinit
Keräysjaosto	Keltainen	Varainhankinta, lahjoitukset, materiaalien keräys
Toimistojaosto	Sininen	Hallinto, viestit, kanslia
Viestijaosto	Punainen	Viestiliikenne, puhelu- ja lennätinyhteydet

Lisäksi järjestöön kuului Pikkulotat (10–16-vuotiaat) ja Lottatytöt (17-vuotiaat), jotka toimivat avustavissa tehtävissä.

Hakaristi Lotta Svärd -symboleissa

Keräilykohteet ja hinnat

Lotta Svärd -esineistö jakaantuu useaan kategoriaan. Alla yleiskatsaus tärkeimpiin keräilykohteisiin ja niiden hintatasoihin.

Merkit ja rintamerkit

Merkit ovat Lotta Svärd -keräilyn suosituin ja helpoiten aloitettava osa-alue. Tärkeimmät merkkityypit:

• Jäsenmerkki — yleisin Lotta Svärd -merkki, hopeinen tai hopeoitu, hakaristi keskellä. Valmistajia olivat mm. Kultateollisuus Oy ja Salmela.
• Jaostomerkit — nauhalla varustetut merkit, joissa jaoston tunnusväri. Keräilymielessä arvokkaampia kuin perusmerkit.
• Kultainen ansiomerkki — myönnettiin erityisen ansioituneille lotille. Harvinaisin ja arvokkain yksittäinen merkki.
• Pikkulotta-merkki — pienempi kuin aikuisten merkki, oma tunnusmalli. Kohtalaisen harvinainen.
• Muistomerkit — erilaiset piirien ja paikallisosastojen omat merkit. Harvinaisuus vaihtelee.

Univormut ja tekstiilit

Lotta Svärd -univormut ovat keräilykohteena erittäin harvinaisia. Tähän on selvä historiallinen syy: järjestön lakkauttamisen yhteydessä jäseniä kehotettiin palauttamaan univormut ja varusteet. Suurin osa palautettiin tai tuhottiin.

Tunnuspiirteet:

• Harmaa villakangasmekko — tunnusomainen leikkaus, valkoinen kaulus
• Lottapäähine — baskeri tai huivi, jaostosta riippuen
• Esiliina — valkoinen, erityisesti muonitusjaostossa
• Viitta — talvikäyttöön, harvinainen

Asiakirjat ja valokuvat

Papereista koostuvat esineet tarjoavat edullisen ja historiallisesti arvokkaan keräilykohteen:

• Jäsenkortit ja -kirjat — henkilötiedot, liittymisvuosi, jaosto
• Kurssi- ja palvelustodistukset — osoittavat lotan koulutustaustan
• Kirjeenvaihto — sodanaikainen kenttäposti on erityisen arvostettua
• Lotta Svärd -lehdet — järjestön oma aikakauslehti, ilmestyi 1928–1944

Aitouden tunnistaminen

Merkkien tunnistaminen

Aito merkki:

• Tasainen, selkeä valu tai stanssaus — terävät yksityiskohdat
• Neula- tai ruuvikiinnitys takana, ajan mukaan valmistettu
• Luonnollinen patina — tasainen, ei pistemäinen tai kemiallinen
• Valmistajan leima takana (esim. Kultateollisuus Oy, Salmela, Hämeenlinna)
• Oikea paino — alkuperäiset ovat tyypillisesti raskaampia kuin kopiot

Varoitusmerkit:

• Epätasainen valu, pyöristyneet yksityiskohdat — viittaa halvempaan kopioon
• Puuttuva tai epäselvä valmistajaleima
• Liian kiiltävä tai tasainen pinta — puuttuu ajan tuoma kuluma
• Väärä kiinnitysmekanismi — modernit lukot aitojen tilalla

Univormujen tunnistaminen

• Kangas — alkuperäinen harmaa villakangas, karheahko tuntu
• Napit — metalliset tai kankaiset, sota-ajan tuotantolaatu
• Ompeleet — alkuperäisissä käsin viimeistellyt yksityiskohdat
• Etiketit — koko- ja valmistusmerkinnät alkuperäisissä

Asiakirjojen tunnistaminen

• Paperi — sota-ajan paperi on usein kellastunut tasaisesti, ei pistemäisesti
• Painatus — kirjasintyyli ja painojälki vastaavat aikakautta
• Leimat — viralliset järjestön leimat, joissa hakaristi ja teksti
• Käsiala — muste ja kirjoitusväline vastaavat aikakautta

Säilytys ja hoito

Metalliset esineet (merkit, soljet)

• Säilytä kuivassa, tasalämpöisessä tilassa
• Älä kiillota — patina on osa esineen historiaa ja todistaa aitoutta
• Jos esine on erittäin likainen, puhdista varovasti pehmeällä liinalla ja lämpimällä vedellä
• Säilytä erillään toisistaan — merkki merkkiä vasten aiheuttaa naarmuja

Tekstiilit (univormut, nauhat, huivit)

• Säilytä tasaisessa, happovapaan paperin suojaamina — ei muovipusseissa
• Pimeä, ilmava tila — UV-valo haalistaa kangasta
• Henkarit mieluiten pehmustetut, väljä ripustus
• Tuuleta säännöllisesti, tarkkaile tuholaisia (koita)

Paperi (asiakirjat, valokuvat, lehdet)

• Happovapaissa taskuissa tai kansioissa
• Pimeässä, tasalämpöisessä tilassa — paperi kellastuu valossa ja kosteudessa
• Älä laminoi — peruuttamaton toimenpide, vähentää keräilyarvoa
• Käsittele puhtain, kuivin käsin

Museot ja lähteet

Museot

• Lottamuseo (Tuusula) — Lotta Svärd Säätiön ylläpitämä päämuseo. Kattava kokoelma merkkejä, univormuja, valokuvia ja asiakirjoja. Paras yksittäinen lähde Lotta Svärd -historian tutkimiseen.
• Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lottamuseo — alueellinen museo, joka käsittelee suojeluskuntien ja Lotta Svärdin paikallishistoriaa.
• Sotamuseo (Helsinki) — Suomen pääsotamuseo, johon kuuluu myös Lotta Svärd -materiaalia.

Arkistot

• Kansallisarkisto — Lotta Svärdin keskusarkisto, jäsenkortistot, pöytäkirjat
• SA-kuva-arkisto (sa-kuva.fi) — sodanaikaisia valokuvia, joissa runsaasti lottakuvia. Vapaasti käytettävissä (CC BY 4.0).
• Lotta Svärd Säätiö (lottasaatio.fi) — perinteen vaaliminen, tutkimusaineistot

Kirjallisuus

• Satu Jaatinen — Lotta Svärdin historia -teossarja, perusteellisin akateeminen käsittely
• Seija-Leena Nevala-Nurmi — Perhe, koti, kansankunta ja muut tutkimukset Lotta Svärdin yhteiskunnallisesta roolista
• Lotta Svärd -lehden vuosikerrat (1928–1944) — alkuperäislähde, saatavilla kirjastoissa ja arkistoissa

Yhteenveto

Lotta Svärd -esineiden keräily on palkitseva tapa perehtyä suomalaisen naishistorian ainutlaatuiseen lukuun. Markkinat ovat vakaat ja lähestyttävät — merkeillä ja asiakirjoilla pääsee alkuun muutamalla kymmenellä eurolla, kun taas harvinaisemmat univormut ja ansiomerkit tarjoavat haasteita kokeneellekin keräilijälle.

Tärkeimmät muistettavat:

1. Tunnista jaostot — viiden jaoston tunnusvärit ja merkit ovat keräilyn perusta
2. Tarkista aitous — valmistajaleima, patina ja kiinnitysmekanismi paljastavat kopiot
3. Ymmärrä hakaristi — suomalainen historiallinen symboli, ei kansallissosialistinen
4. Säilytä oikein — metallia kuivassa, tekstiiliä happovapaisiin, paperia pimeään
5. Käy Lottamuseossa — Tuusulan museo on paras yksittäinen lähde
6. Aloita merkeistä — edullisia, saatavilla ja opettavaisia keräilykohteita